Ugiza's Life

Tää toinen osuus on tuottanut enemmän ja vähemmän päänvaivaa... Se miten toteutan ja niin edelleen. Ja myös se että kerronko liikaa itsestäni tämän myötä on käynyt mielessäni. Mutta antaa nyt olla. Edellisestä jo se kuukausi aikaa. Päätin sitten loppujen lopuksi ottaa kohtia yhteenvedosta, mitkä voivat selittää erinäisiä asioita itsestäni ja siitä miksi välillä toimin niin kuin toimin. Tietenkin joillekin olen ja tulen aina olemaan se tärkeilevä kusipää, jonka pitäisi poistua Internetistä oman turvallisuuteni vuoksi, mutta meh. En jaksa enää välittää mitä muut miusta ajattelevat. Kaikkia ei voi miellyttää vaikka kuinka haluaisi. Sori Stampit, mutta oppinu ne viime aikoina jokaiseen kuvaan laittamaan. Fontina toimii Galdino Otten tekemä Top Secret Stamp -fontti. Linkki Dafont sivulle. Yhteenveto Koko tulokset Mitä nämä testit pitivät sisällään ihan suomeksi? Tietenkin klassisen musteläiskätestin, päässälaskuja & numero/sanalistoje...

Ensimmäinen asia jonka haluan sanoa on se, että A on takasin elämässäni. Viikko oltiin erossa ja nyt sitten taas seurustellaan, kunnes mulla menee hermo häneen ja hänellä hermo miuhun. Mun puolesta se saa sitten olla se viimeinen kerta. 24.6. Unohtakaa mitä sanoin. Joko loppu tai tauolla. Mutta joo tämän postauksen pää aiheeseen, eli niihin testien tuloksiin. Miksi osa 1? Siksi koska tuon toisen pituus on sitä luokkaa etten jaksa siihen ny paneutua ja tämäkin jo oottanut luonnoksissa melkein sen 3 viikkoa. En muista kerroinko jo, mutta kävin sitten myös Erityisopettajan luona tekemässä lukitestin (en kertonut vai mitä?). Tuloksena lievä lukihäiriö. Tietenkään koulun testi ei ole kattava, että jos sellaisen haluaisi joutuisi ajan varaamaan muualle. Itselleni ainakin tällä hetkellä tästä koulun testistä saatu tulos on riittävä. Ekana näitä ihan virallisia tuloksia. Niitten jälkeen selityksiä. Pseudosanat ovat epäsanoja, jos joku ei jo tiennyt. Kute...

Ja vittuuntuminen jatkuu. Tai en kyllä tiedä oonko edes vittuuntunut tästä. Loppujen lopuksi olo ei ole paljoakaan erillainen. Viime yönä (eli 18-19. päivien välinen yö) tuli sitten erottua A:sta. Hän sai tarpeekseni miun itseinhosta ja siitä miten erkaantunut olen tästä maailmasta. Ja hän ite on käynyt samankaltaisia asioita läpi noin vuosi ennen kuin tavattiin. Ja minä sain tarpeekseni hänen vittuilustaan. Että vaikka ihminen sanoo, että on käynyt saman läpi ja vaikka pitäisikin paikkansa, niin ei näköjään heru ymmärrystä. Noh ei oo miun häviöni se. Ainoo oikea ratkaisu hälle ois se, että sulkisin itteni jollekkin vitun osastolle, minne en tosiaankaan halua. Ja koska en halua niin siitä ei ois pätkääkään apua. Ja vanhempienikaan mielestä sille ei ole tarvetta. Eikä sillä, että äitini on vahvasti sitä mieltä, että kaikki ongelmani alkoivat A:n tapaamisen myötä. Mikä voi täysinkin pitää paikkansa. Katsotaan mihin suuntaan lähen mieleltäni. Vuosi ja reilu 4 kuuk...

Tää toukokuu on mennyt niin päin vittua ku olla ja voi. Ensimmäiseksi yksikään nauhoitusohjelmani ei toimi. Tai jos toimivat niin ääni nauhoittuu niin rätisevänä, että edes Audacityllä siitä ei saa kuuntelu kelpoista (tämä Sharen a.k.a ShadowPlay kanssa). Toinen ääripää sitten se, että ääni nätti ja kaikkea, mutta ohjelma sitten pätkittäin nauhoittaa (OBS).. Loppujen lopuksi asensin OBS Studion, mikä sitten toimi moitteetta paitsi, että tallensi .flv muotoon mitä ei Vegasi tunnista eikä elokuvatyökalu. Ei siinä, Avidemux auki ja video sinne ja tallennus. Paitsi, että joku meni pieleen ja Vegasi kaatuu aina ku yrität avata kys. videon siinä. Ei muuta elokuvatyökalulla sitä aukomaan, mutta kuvaa ei tuu vaikka se näkyiskin videon toistossa. Ei muuta ku Avidemux taas auki ja se siinä sitten pariin otteeseen jäätyä ja kaatua. Neljännellä kerralla sitten onnistuin videon siinä avaamaan ja tallentamaan eri tiedostomuotoon. Vegas taas auki ja se sitten pariin otteeseen kaatuu ...

Taas tullut tällä puolella oltua hiljaa. Luonnoksissa oottais pari kolme tekstiä, mutta en saa niitä kirjoiteltua loppuun asti. Alkuun kyllä pääsee, mutta sitten tietyssä pisteessä katkeaa ajatuksen juoksu ja homma jää siihen. Ei sillä, että elämässä ei tällä hetkellä ole muutenkaan sisältöä. Toista kuuta saikulla ja ensikuun alussa taas aika psykiatsille ja mietinnöissä miten täästä jatketaan. Uuden lääkityksen olen saanut, jossa ei ole haittavaikutuksena pahoinvointia. Mitä se aiheuttaa mm. uneliaisuus, mutta se ei haitaa kun illalla ottaa. Mutta viime aikoina on kyllä käynyt mielessä vaikuttaako se ollenkaan. Mieli kun melkeinkö pysynyt samana vaikka parempia päiviä onkin enemmän. Olen terapeuttini kanssa tehneet erillaisia testejä mm. muistini testaamiseksi. Ens perjantaina sitten käydään niitä läpi. Energiaa ei vaan jotenkaan tunnu olevan mihinkään "luovaan". Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, jos tuo yhtään mitään.

Tässä postauksessa puhun vain ostoksistani. Pääkopan asiat saa jäädä myöhempään kertaan. Aloitetaan muistetusta eli Averista. Ulkopaketti on simpeli, mutta tyylikäs. Itse kun olen "harakka" niin noi säyhkyvät kuvat (esim. PLG2 tuossa etu reunassa ja kuvakkeet ei näkyvälä reunalla), joita puhelin ei osaa napata, kiinnittävät huomion. Takakannessa on sitten 12 eri kieleksi laitteen ominaisuuksi ja mitä paketti pitää sisällään. Mutta jatketaanpa etiäpäin. Paketin avattua siten saman tien tervehtii itse laite ja kamala uuden muovin tuoksu. LPG2 haisee siltä edelleenkin vaikka kyseinen laite onkin ollut minulla jo kuukauden ja ei paketissa. LPG2 on alustassaan tukevasti eikä siitä oikeastaan tahdo lähteä irti kun sen siihen takaisinkin laittaa. Laitteen alta sitten löytyy kun Vaahtomuovin poistaa Quick Guide, USB-, 4-pole 3.5 mm Audio kaapeli ja HDMI kaapeli (mikä voisi olla hivenen pitempi, tällä hetkellä noin ~35cm). Itse laitteen koko ei ole päät...

En tiedä montako kertaa olen tämän nyt alusta aloittanut. Tietyn pisteen jälkeen en vaan osaa laittaa ajatuksiani järkevään järjestykseen. Joten anteeksi näin alkuun jos teksti muuttuu pökkelöksi ja hankalasti ymärrettäväksi. En vaan enää jaksa tätä työstää. Ja kuvia ei ole nimeksikään. Jos en edelliset postauksen lukenut on tietoinen, että olen tosiaan psykologin luona käynyt ja psykiatrin luokse olis ollut tarkoitus tänä vuona käydä. Sen verta itselläni kerrankin oli tuuria, että psykiatrille olikin vapaa aika 9.12. joten sielä sitten tuli käytyä.  Masennusta ei todettu, vaikka viitteitä siihen suuntaan onkin. Suhteellisen paha ahdistuneisuus häiriö kylläkin. Ei uskois vai mitä? Mutta tosiaan ihmisten kanssa kasvotusten oleminen on hankalaa, saati sitten heille puhuminen. Kaikki mitä sanot tulee jossain vaiheessa kummittelemaan, että oliko tuo hölmösti sanottu ja miten sen oisi voinut sanoa paremmin. Tai jos tuli tehtyä jotain niin olisko kannattanut jä...