Viikon opetus

Opin tässä viikon aikana yhden hyvän asian.

Jos menet kauppaa, olkoon ostos miten pieni tahansa, tarkista maksukorttisi kate. Kävi itselleni nimittäin niin, että menin kauppaa ostamaan leipää, jauhelihaa ja maitoa ja muistin että käyttötilillä on tarpeeksi niiihin. Eipä ollutkaan. Ja tietenkään käteistäkään ei ollut tarpeeksi kattamaan loppuja. Meeppä siinä sitten kotiin ettimään rahaa. Eikä tietenkään löytynyt muita kuin 50 sentistä alaspäin.

Kyseinen päivä meni muutenkin vallan loistavasti! Samana päivänä oli Laitteiston ja käyttäjätuen esitelmä Kotiryhmästä ja unohin kirjaimellisesti miten luetaan. Olkoon se luokka kuinka mukava ja niin pois päin niin silti ahistaa esittää yhtään mitään. Ei silleen, että se pelkälle opettajallekkaan olis helppoa..

Ja eilen oli myös onnenpäiväni. Eilen nimittäin julkaistiin Hatsune Miku: Project DIVA F 2nd.

Ainoa ongelma on se, ettei minulla ole:
  1. Rahaa
  2. Luottokorttia
 Amazon.com ei nimittäin hyväksy Visa Electron -korttiani. Olen tämän kokeillut syksyllä kun yritin sieltä ostaa Hatsune Miku: Project DIVA F:n.

Lohtu on se, että minulla sattuu sattuneista syistä olemaan japanilainen PSN -tili. x) Latasin sitten demon, mutta siinä on vain neljä kappaletta (+ tutoriaali) ja niissäkin on vain kaksi vaikeusastetta. Easy ja Normal. Kummallakin olen saanut kaikki neljä kappaletta Perfekteiksi.

Miksi japanilaisella PSN -tilillä? Koska F 2nd julkaistiin vasta Japanissa. Länsimainen julkaisu tulee vasta syksyllä, mutten varmana odota sinne asti.

Ajattelin sen kyllä pyytää ennenaikaiseksi syntärilahjaksi. Tullut kyllä jo yksi ei, mutta onneksi iskäni on helpommin käsiteltävissä kuin äitini. >:) Ja jos tulee sieltäkin ei, niin odottelen kiltisti kesään (tai käytän mummo -korttini).

Tuli siivottua keittiö, eteiset, vessa ja olohuone tässä ollessa. Pientä plussaa tohon pelin saantiin? x)

Samalla kuin tota Amazon.com:sta ettiskelin niin törmäsin Junji Iton mangaan Uzumaki. Oli viellä Deluxe Edition eli kaikki kolme kirjaa samoisssa kansissa.
On muuten ensimmäinen mangani, jonka olen koskaan netistä lukenut (ensimmäinen lukemani on nimittäin Inuyasha). Tämä on myös osa syy kauhun fanitukseeni. x) Tän lukemisen jälkeen se virallisesti alkoi, mutta kasvoi Kaunan jälkeen (vaikka saankin siitä vielläkin painajaisia, jos sen katson).

Tarina keroo Kiriestä joka asuu Kurouzo-cho nimisessä pikkukaupungissa. Ja koska kyseessä on kauhu -manga, niin kaupunki on tietenkin kirottu. x)

Tarina alkaa siitä kun Kirie menee poikaystäväänsä Shuinchiä vastaan juna-asemalle. Matkalla sinne hän näkee Shuinchin isän kujalla tuijottamassa tyhjää kotilon kuorta. Koska hän ei saa Shuinchin isältä vastausta tervehdykseen Kirie olettaa ettei kyse ole hänestä.

Asemalla Kirie sitten kertoo tapahtuneesta Shuinchille, joka kertoo että se oli hänen isänsä. Hän kertoo myös, että hänen isänsä käyttäytyy oudosti. Shuinchi ehdottaa Kirielle, että he lähtisivät kaupungista ennen kuin he tulisivat hulluiksi. Kirie ei syytä tähän ymmärrä, sillä hän ei vietä päiväänsä kaupungin ulkopuolella niin kuin Shuinchi, joka aina kaupunkiin takaisin tullessaan tuntee olevansa pyörryksissä.

Seuraavana päivänä Shuinchin isä tulee käymään Kirien isän luona, joka on ammatiltaa savenvalaja. Tämä pyytää Kirien isää valmistamaan astian, jossa on musta spiraali ja joka saa hänet pyörryksiin. Samalla hän kertoo, että keräilee kaikkia missä esiintyy spiraali. Kimonoista kotilon kuoriin ja kiertyneisiin viiniköynnöksiin.

Shuinchin isä on lopettanut työssä käynnin, jotta voisi tuijotella spiraali kokoelmaansa. Ja niin kuin ihmisillä yleensäkkin (tai ainakin itselläni kun katselen spiraaleita) silmät rupeavat seuraamaan spiraalia. Ainoa ongelma tässä on se, että Shinchin isän silmät menevät itsenäisesti eikä normaalisti samaan suuntaan samaan aikaan.

Tästäpä pääsee sitten hulluus pikkuhiljaa valloilleen. x)

Kommentit