Ukkonen

Vois tännekkii varmaan antaa vähä rakkautta, vai?

Perjantaina postilaatikosta putosi silloin jo puoltoista viikkoa odotettu peli. Kyseinen pelihän on tietenkin Transformers: Rise of the Dark Spark.

Tilattu 6.7, lähetetty 9.7, tippui postilaatikosta 18.7. Ilmeni, että kulkenut Matkahuollon kautta joten enpä ihmettele miks meni kauan.

Nyt pitää saada toi Revenge of the Fallen pelattua. En ole siihen kyllä koskenut kahteen viikkoon.

Perjantai muuten meni sitten vain dataillen = ei mitään muistikuvaa.

Lauantaina sitten meni pitkästä aikaa mökille. Tarkoitus oli vähän laitella paikkoja äitini siskon ja hänen kavereittensa tulon takia (tätilläni on vain pieni yksiö niin johonkin heidät on saatava majoittumaan viikon ajaksi ja mikä olisikaan parempi kuin meidän mökki?).

Aamulla taivas oli pilvetön, mutta kun päästiin mökille niin alkoi noita pilviä muodostumaan. Puuhailiin siinä pihalla sitten (=täytettiin koiramme kaivamia kuoppia. Se ovelus on keksiny kaivaa kuoppia puitten taakse niin ettei niitä näe kuistilta). Sit alkoi vähän ripsimään vettä ja jossain kaukaa vähän jyrähteli.

Kun jyrähtely tuli lähemmäksi niin alkoi tuullakkin kovempaa. Sissi siitä sitten vauhkoontu eli karvat pystyyn vaan. Vastarannalla jonkun koirat alkoivat jyrähtelystä haukkumaan. Sade päätti tässä vaiheessa ottaa vähän vauhtia alleen ja näytti siltä että järven poikki olisi mennyt harmaa seinämä.

Onneksemme ukkonen päätti mennä järven toiselta puolelta eikä tulla samalle puolelle, jossa me olimme. Mökkimmehän on sijoitettu kallion ja järven väliin ja monet kerrat ollaan jääty sinne jumiin kun ukkonen onkin päättänyt tulla mökkimme puoleista rantaa ja sitten jäädä päällemme pyörimään.

Kunnon valoshowta emme saanneet. Parit salamat näimme ja varsinkin sen viimeisen. Se tuli kirjaimellisesti pystysuoraa alas eikä poikkoillut niin kuin muut salamat olivat. Melkein samalla hetkellä kun näimme salaman kuului aivan kamala pamaus. Se oli osunut maahan. Samalla kellon lyömällä vastarannalla haukkuneet koirat lopettivat.

Ukkonen oli saanut itsensä purettua ja hyvä niin. Sade alkoi pikkuhiljaa hiljentyä ja tuuli laantua. Sissi ei viellä suostunut luopumaan tuuheudestaan, mutta kyllä se siitä sitten laski. Hiljaisuus oli outoa kahden tunnin sateen ja ukkosen jälkeen. Ei edes linnut pitäneet minkäänlaista ääntä.

Päätimme siinä sitten laittaa saunan lämpeämään. Loppuilta menikin sitten uidessa, saunoessa ja syödessä.

Tänään en ole sitten tehnyt mitään muuta kuin kuunnellut Creepypastaa Suomeksi -videoita.

Viikon aikana on tullut väsättyä kuvaa erään foorumin taidepiiriin. Aiheena oli Friendship is Magic (veljeni ehdotus vaikkei kyseisellä foorumilla hengaakaan).
Tälläisen sain aikaan:

Laatu = Nokia N8 + kattolamppuni (onneksi mulla on toi parvisänky :) ).

Skanneria meillä ei ole koska hajos ja vaikka oliskin ollut niin toi paperi on A3 kokoinen (josta vähän rajasin koneella pois) joten ei olis sinne mahtunutkaan. Pöytälappustanikin on myös palanut lamppu joten siitäkään ei ollut apua valaustuksen kanssa. Paperi on laadultaan halpaa eli salamalla otetut kuvat näyttivät siltä kuin paperi olisi imenyt sen valon itteensä ja sumensi itse kuvaa.

Mutta joo nyt loppuivat jutut tältä erää. Menen takaisin editoimaan tota pelivideoitani, jotta voin kokeilla sen uudelleen lataamista Tubeen.

Se on Moro!