Kivojakin asioitakin tapahtuu
Kun aloin tätä kirjoittelemaan julkaisu muotoon on perjantai 1. maaliskuuta. Olen pari edellistä päivää hoitanut vain RT:n juttuja, joten olisi varmaan aika tehdä tällekin puolelle jotain. Ja ei tämä ei ole yksi niistä kolmesta jotka ovat olleet työn alla ties kuinka kauan.
Tähän tuli vaan idea kun olen täällä melkein viime vuodet kertoillut vain negatiivisia olotiloja, niin voisi kerätä tälläisen vähän mukavamman luettavan. Olen taas menettänyt terän kuvien ottoon, joten omia ei tässä ole paljoakaan ja ne mitkä on omia niin huonolaatuisia.
Vanhimmasta uudempaan mennään eli aloitetaan
Sain tästä sitten innostusta "katsoa" Bayformersit uusiksi. Lainausmerkeissä sen takia että ensimmäiset kolme elokuvaa muistan melkein ulkoa (olivat pikkusisaruksilla usein katselussa), niin pistin ne pyörimään koneella kun samalla maalailin Tyranidien Gargoyle pesuetta. En tiedä olenko koskaan niitä katsonut kaikkia putkeen, mutta nyt kun katsoi niin huomasin vaan miten huonoja ne taas olivatkaan. Jos lukija, sinä niistä tykkäät niin hyvä sinulle. Minulle ne eivät ole.
Joitakuita voi noi Tyranidit kiinnostaa niin tässä WIP kuva:
Seisoneet tuossa tilassa melkein kuukauden, koska yksi niihin tarvittava maali oli päässyt kuivumaan ja huomasin sen vasta loppuvuodesta, joten koska en halunnut maksaa posteja odottelin kiltisti päivää jolloin vietäisiin isosiskoni joululahjat hänen asunnolleen. Mutta tästä lisää myöhemmin.
Seuraavaan asiaan eli kotimaiseen elokuvaan
Katsotaan saako tämä trilogia itselleen päätöstä, vai kaatuuko kaikki tämän toisen elokuvan ongelmiin. Katsotaan saako Levyjulkaisua vai onko varat ihan lopussa.
Tähän väliin sitten tapahtuu pikkusiskon penkkarit 14. päivä (joista ei onnistuttu kuvia saamaan, koska mentiin ristiin) ja uuden vedenkeittimen osto, vanhan hajottua.
Tuli sitten tuohon käytettyä 50€ (Prisma) mutta omasta mielestäni on kyllä hintansa arvoinen. Jos haluan leipoa jotain laitan tuon lämmittämään veden 40 asteeseen. Ei tarvitse enää leikkiä mikron kanssa ja arvuutella onko tarpeeksi lämmintä.
Lisäksi jos haluan juoda vihreää teetä ei tarvitse odotella, että vesi jäähtyy. Laitan sen lämpiämään oikeeseen asteeseen.
Lisäksi tuossa on lämpimänä pito, joka pitää veden 30 minuuttia asetetussa lämpötilassa. Ollut aamulla hyötyä kun minulla on tapana laittaa keitin päälle suihkusta tulon jälkeen, mutta ennen hiusten kuivaamista (mihin menee välillä aikaa). Vesi on juuri sen lämpöistä kuin sen halua.
Kuvien laatu on mitä on, mutta onpahan muistona.
Kävin taas äitini ja pikkusiskoni kanssa istumassa ja viettämässä aikaa, kuunnellen hyvää musiikkia. Paikka oli ihan tupaten täynnä. Onneksi päätettiin lähteä tuntia etuajassa sinne istuskelemaan ja ruokailemaan. Olen Lamppua pitänyt pelkkänä räkälänä, jossa vanhat patut vaan istuskelevat huutamassa, mutta sieltä sai myös hyvää ruokaa (vaikka tulossa kestikin koska heidän omien sanojen mukaan ole valmiuksia sellaiseen määrään ruokatilauksia mitä tuona torstai-iltana oli). Itse tilasin Kanakorin, mikä piti sisällään sormisyötävää (ranskanperunoita, sipulirenkaita, juustotäytteisiä jalapenoja). Yllättävintä oli, että siinä oli myös kurkku- ja porkkanatikkuja.
Mutta takaisin Matti Eskoon. Alkuun hän esitti uudempaa tuotantoaan. Tauon aikana pystyi ostamaan häneltä hänen levyjään ja äiti minulle yhden niistä osti. Sain siis nimikirjoituksen ja pääsin kättelemään häntä. Tietenkin vanhaan tuttuun tapaan kieleni meni solmuun ja en saanut sanottua paljoakaan. Se vähän harmittaa, mutta mitä minä luonnolleni mahdan. Ehkä sitten ensi kerralla.
Toisella osalla hän esitti sitten vanhempaa nauhoitettuja tuotantoaan mm. Rekkamiehen ja Yölinjalla. Kappaleet esitettiin Roots genren hengessä ja loppupuolella ihmiset tanssivat mukana.
Tietenkin olisin halunnut vielä katsella, mutta oma rahatilanteeni on mitä on, niin päätin että ehkä kesällä sitten. Silloin itse mieluummin sinne ajelen (nyt siis äitini ajoi).
Kun Fantsu oli hoidossa, päätettiin käydä kirpputori kierroksella, kuten tapana yleensä on ollut. En löytänyt itselleni kuin yhden mekon.
Yhdestä saumasta on hivenen ompeleet pettäneet, mutta sen saa nopsaan ommeltua. Euron hinnalla hyvä löytö omasta mielestäni. Kyseessä on siis Vero Modan Zaida Dot Strap mekko.
Kun siskoni oli valmis tavattiin hänen kämpällänsä ja siitä sitten palattiin takaisin keskustaan. Tarkoitus oli käydä kiinalaisessa syömässä, mutta toinen oli täyteen buukattu ja toinen oli viettämässä kiinalaista uutta vuotta. Päädyimme sitten Raxiin. Siellä meni pari tuntia jutellessa ja syödessä.
Sitten käyttämään siskoa kaupassa ja joskus 21 aikaan lähdettiin ajelemaan takaisin päin. Kotona oltiin klo 1 yöllä. Kivaa mutta kyllä sitä sunnuntain oli niin väsynyt kuin olla ja voi.
Mielenkiinnolla odotan kyllä seuraavia jaksoja. Ville Haapasalo vaatii itselleni vielä lämmittelyä. Vaikken hänen ohjelmiaan ole katsonut (mainoksia kyllä nähnyt), pystyn näkemään vain hänen naamansa kun kuuntelen Papan puhetta.
Tähän loppuun vielä yksi kuvakaappaus, minkä nappasin tuota ekaa jaksoa uudelleen katsoessa Areenasta:
En siis tarkoituksella tuota metsästänyt, vaan sattui koneeni hidastellessa (tarkoitus oli ottaa kuva jossa Pappa on melkein laskettu ja Muumipeikon naama on vielä tyynyttä). Sainpahan selon miten noi suut on tehty (jos tulee tyynyn läpi niin todennäköisesti on erillinen objekti, mikä sitten linkitetään kohdilleen kun esillä).
Mutta mitäs muuta?
Aurinko on tuonut virtaa päiviin ja olen jaksanut taas aloitella urheilua ja siivoilla asuntoani. Tietenkin kumpikin on vähäistä vielä näin alkuun, mutta teenpähän jotain muutakin kuin istun tietokoneeni ääressä koko päivää. Lisäksi olen saanut taas säästämis-suunnitelmani takaisin raiteilleen Joulukuun yllätysmenojen takia. Säästökohde on siis sähkökitara ja sen tarvikkeet. Jos suunnitelmani pitää, pitäisi minulla olla kesään mennessä tarpeeksi rahaa jonkin asteisiin välineisiin. Mutta siitä sitten juttua sitten kun ajankohtaisempi.
Mutta tällainen teksti tällä kertaa. Katsotaan mitä pitää sisällään ja milloin seuraava teksti tulee. Ensi kertaan.
Tähän tuli vaan idea kun olen täällä melkein viime vuodet kertoillut vain negatiivisia olotiloja, niin voisi kerätä tälläisen vähän mukavamman luettavan. Olen taas menettänyt terän kuvien ottoon, joten omia ei tässä ole paljoakaan ja ne mitkä on omia niin huonolaatuisia.
Vanhimmasta uudempaan mennään eli aloitetaan
Bumblebeen Yksityisnäytöksestä!
 |
| Finnkinon Facesta löytynyt juliste |
Eli käytiin kolmeen pekkaan äitini ja pikkusiskoni kanssa katsomassa uusi Transformers elokuva Bumblebee 22.1..
Ja ei me ei ostettu kaikki 139 paikkaa, vain koska kyseessä oli tiistai-ilta niin sinne ei tullut meidän lisäksemme yhtään ketään. Miten ihanaa on nauraa ääneen leffateatterissa eikä tarvitse murehtia häiritseekö toisia!
Olkoon Reboot tai ei itse tykkäsin tästä erittäin kovin! Sai uskoni taas nousemaan, että jospa sitä vielä saisi hyvää viihdettä joka saisi intoni takaisin paneutua Transformersien maailmaan.
Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 20 vuotta ennen Transformers (2007) tapahtumia. Sisällissota raivoaa Cybertronilla Autobottien ja Decepticonien välillä. Autobotit ovat alakynnessä kun Optimus Prime (äänenä Peter Cullen) päättää evakuoida joukkonsa ja lähettää B-127:n (myöhemmin saa nimen Bumblebee, äänenä Dylan O’Brien) Maahan perustamaan tukikohtaa. Decepticonit tietenkin yrittävät estää tämän evakuoinnin, mutta B-127 onnistuu pääsemään pois planeetalta.
Vuonna 1987 B-127 saavuttaa Maan ja tekee pakkolaskun keskelle Sectori 7 agenttien harjoitustaistelua. Sectori 7 suojelee Maata sen ulkopuolisilta uhilta, joten Eversti Jack Burns (John Cena) pitää B-127:kaa vihamielisenä. B-127 skannaa Willys MB Jeepin ja pakenee metsään. Decepticon Blitzwing (äänenä David Sobolov) on ollut väijymässä ja hyökkää B-127:n kimppuun vaatien tietoja Optimuksen olinpaikasta. B-127 ei tätä tietoa anna joten Blitzwing murskaa hänen äänimekanisminsa ja vaurioittaa tämän muistiydintä, tästä huolimatta B-127 onnistuu puukottamaan ja tappamaan Blitzwing:n tämän omalla ohjuksella. Ennen tajunnan menetystä B-127 onnistuu skannaamaan Volkswagen Kuplan.
Levy julkaisun pitäisi tapahtua omien tietojeni mukaan kevään aikana.
Vuonna 1987 B-127 saavuttaa Maan ja tekee pakkolaskun keskelle Sectori 7 agenttien harjoitustaistelua. Sectori 7 suojelee Maata sen ulkopuolisilta uhilta, joten Eversti Jack Burns (John Cena) pitää B-127:kaa vihamielisenä. B-127 skannaa Willys MB Jeepin ja pakenee metsään. Decepticon Blitzwing (äänenä David Sobolov) on ollut väijymässä ja hyökkää B-127:n kimppuun vaatien tietoja Optimuksen olinpaikasta. B-127 ei tätä tietoa anna joten Blitzwing murskaa hänen äänimekanisminsa ja vaurioittaa tämän muistiydintä, tästä huolimatta B-127 onnistuu puukottamaan ja tappamaan Blitzwing:n tämän omalla ohjuksella. Ennen tajunnan menetystä B-127 onnistuu skannaamaan Volkswagen Kuplan.
Levy julkaisun pitäisi tapahtua omien tietojeni mukaan kevään aikana.
 |
 |
Sain tästä sitten innostusta "katsoa" Bayformersit uusiksi. Lainausmerkeissä sen takia että ensimmäiset kolme elokuvaa muistan melkein ulkoa (olivat pikkusisaruksilla usein katselussa), niin pistin ne pyörimään koneella kun samalla maalailin Tyranidien Gargoyle pesuetta. En tiedä olenko koskaan niitä katsonut kaikkia putkeen, mutta nyt kun katsoi niin huomasin vaan miten huonoja ne taas olivatkaan. Jos lukija, sinä niistä tykkäät niin hyvä sinulle. Minulle ne eivät ole.
Joitakuita voi noi Tyranidit kiinnostaa niin tässä WIP kuva:
Seuraavaan asiaan eli kotimaiseen elokuvaan
Iron Sky The Coming Race
Tämä tapahtui vain äitini kanssa ja ajankohtana oli 10.2.. Koska kyseessä oli sunnuntai, väkeä oli hivenen enemmän katsomassa, mutta koska se oli pienimmässä salissa otimme paikat viimeiseltä riviltä, joten emme saaneet taaksemme niitä inhottavia katsojia jotka pitävät jalkoja istuimen selkänojalla tai muuten vaan potkivat selkänojaa.
Tämä oli vähän pettymys niin suunnittelun ja vitsien puoleensa. Tietenkin kun elokuva oli sen 1,5 vuotta pysähdyksissä, niin siinä ajassa on nykymaailmassa jo moni asia ikävä kyllä kerinnyt vanhentumaan. Omasta mielestäni tämä oli kuitenkin parempi kuin ensimmäinen, vaikka paljon olisi ollut parannettavaa.
Elokuva sijoittuu 20 vuotta ensimmäisen elokuvan tapahtumien jälkeen eli vuoteen 2038. Kuunatsien hyökkäyksestä käynnistynyt ydinsota on jättänyt maan asuinkelvottomaksi ydinjätemaaksi. Ihmiskunnan rippeet ovat paenneet entiseen Kuunatsien tukikohtaan, kun johtajat ovat painuneet maan alle.
Kuussa asuvia uhkaa kovenevat kuunjäristykset, ravinnon vähyys kuten myös tukikohdan pettävät elossapitojärjestelmät, joista huolta osaa pitää vain Obi Washington (Lara Rossi), Renate Richterin (Julia Dietze) ja James Washingtonin tytär.
Eräänä päivänä maasta tulee vanha, huonokuntoinen Natsien avaruusalus, joka laskeutuessaan melkein putoaa tuhoonsa pettävän laskeutumisalustan takia, mutta Obin nopeiden refleksien ansiosta pelastuu. Sisältä on ihmis- selviytyjiä venäjältä. Heidän mukanansa oli piilossa Mondführer Wolfgang Kortzfleisch (Udo Kier), jonka Obi huomaa kun tämä oli tutkimassa alusta.
Obi seuraa häntä salaiseen toimistoon ja tappelun jälkeen Wolfgang kertoo Obille maan olevan ontto ja sen keskustassa olevan Agartha kaupunki. Tämä kaupunki pitää sisällään Graalin maljan jolla voisi pelastaa ihmiskunnan.
Elokuva sijoittuu 20 vuotta ensimmäisen elokuvan tapahtumien jälkeen eli vuoteen 2038. Kuunatsien hyökkäyksestä käynnistynyt ydinsota on jättänyt maan asuinkelvottomaksi ydinjätemaaksi. Ihmiskunnan rippeet ovat paenneet entiseen Kuunatsien tukikohtaan, kun johtajat ovat painuneet maan alle.
Kuussa asuvia uhkaa kovenevat kuunjäristykset, ravinnon vähyys kuten myös tukikohdan pettävät elossapitojärjestelmät, joista huolta osaa pitää vain Obi Washington (Lara Rossi), Renate Richterin (Julia Dietze) ja James Washingtonin tytär.
Eräänä päivänä maasta tulee vanha, huonokuntoinen Natsien avaruusalus, joka laskeutuessaan melkein putoaa tuhoonsa pettävän laskeutumisalustan takia, mutta Obin nopeiden refleksien ansiosta pelastuu. Sisältä on ihmis- selviytyjiä venäjältä. Heidän mukanansa oli piilossa Mondführer Wolfgang Kortzfleisch (Udo Kier), jonka Obi huomaa kun tämä oli tutkimassa alusta.
Obi seuraa häntä salaiseen toimistoon ja tappelun jälkeen Wolfgang kertoo Obille maan olevan ontto ja sen keskustassa olevan Agartha kaupunki. Tämä kaupunki pitää sisällään Graalin maljan jolla voisi pelastaa ihmiskunnan.
 |
 |
Katsotaan saako tämä trilogia itselleen päätöstä, vai kaatuuko kaikki tämän toisen elokuvan ongelmiin. Katsotaan saako Levyjulkaisua vai onko varat ihan lopussa.
Tähän väliin sitten tapahtuu pikkusiskon penkkarit 14. päivä (joista ei onnistuttu kuvia saamaan, koska mentiin ristiin) ja uuden vedenkeittimen osto, vanhan hajottua.Tuli sitten tuohon käytettyä 50€ (Prisma) mutta omasta mielestäni on kyllä hintansa arvoinen. Jos haluan leipoa jotain laitan tuon lämmittämään veden 40 asteeseen. Ei tarvitse enää leikkiä mikron kanssa ja arvuutella onko tarpeeksi lämmintä.
Lisäksi jos haluan juoda vihreää teetä ei tarvitse odotella, että vesi jäähtyy. Laitan sen lämpiämään oikeeseen asteeseen.
Lisäksi tuossa on lämpimänä pito, joka pitää veden 30 minuuttia asetetussa lämpötilassa. Ollut aamulla hyötyä kun minulla on tapana laittaa keitin päälle suihkusta tulon jälkeen, mutta ennen hiusten kuivaamista (mihin menee välillä aikaa). Vesi on juuri sen lämpöistä kuin sen halua.
21.2. olisi itten Matti Eskon esiintyminen!
 |
 |
 |
Kävin taas äitini ja pikkusiskoni kanssa istumassa ja viettämässä aikaa, kuunnellen hyvää musiikkia. Paikka oli ihan tupaten täynnä. Onneksi päätettiin lähteä tuntia etuajassa sinne istuskelemaan ja ruokailemaan. Olen Lamppua pitänyt pelkkänä räkälänä, jossa vanhat patut vaan istuskelevat huutamassa, mutta sieltä sai myös hyvää ruokaa (vaikka tulossa kestikin koska heidän omien sanojen mukaan ole valmiuksia sellaiseen määrään ruokatilauksia mitä tuona torstai-iltana oli). Itse tilasin Kanakorin, mikä piti sisällään sormisyötävää (ranskanperunoita, sipulirenkaita, juustotäytteisiä jalapenoja). Yllättävintä oli, että siinä oli myös kurkku- ja porkkanatikkuja.
Mutta takaisin Matti Eskoon. Alkuun hän esitti uudempaa tuotantoaan. Tauon aikana pystyi ostamaan häneltä hänen levyjään ja äiti minulle yhden niistä osti. Sain siis nimikirjoituksen ja pääsin kättelemään häntä. Tietenkin vanhaan tuttuun tapaan kieleni meni solmuun ja en saanut sanottua paljoakaan. Se vähän harmittaa, mutta mitä minä luonnolleni mahdan. Ehkä sitten ensi kerralla.
Toisella osalla hän esitti sitten vanhempaa nauhoitettuja tuotantoaan mm. Rekkamiehen ja Yölinjalla. Kappaleet esitettiin Roots genren hengessä ja loppupuolella ihmiset tanssivat mukana.
Joensuun shoppailureissu
23.2. lähdettiin sitten lauantaiaamuna vähän yli 8 ajamaan kohti Joensuuta. Perillä oltiin joskus klo 12 maita. Koska siskolla oli menoa, niin käytiin kaupoilla pyörimässä.
Ensimmäisenä Fantsuun ja sieltä se mitä mentiin hakemaan ja vähän ylimääräistä:
Se mitä menin noista ostamaan oli tuo XV-88 niminen maali (toinen vasemmalta). Otin siihen lisäksi Rhinox Hiden, Ceranite Whiten ja Auric Armour Goldin. Hidea käytän Tyranidien päävärinä, joten sitä kuluu. Whiten ja Goldin ostin silmällä pitäen Bretonnian joukkojani. Sitten siihen päälle ostin parit uudet pensselit, kun ne kuitenkin kuluu, sekä viiloja King Louen Leoncoeur figua silmällä pitäen.
Tietenkin olisin halunnut vielä katsella, mutta oma rahatilanteeni on mitä on, niin päätin että ehkä kesällä sitten. Silloin itse mieluummin sinne ajelen (nyt siis äitini ajoi).Kun Fantsu oli hoidossa, päätettiin käydä kirpputori kierroksella, kuten tapana yleensä on ollut. En löytänyt itselleni kuin yhden mekon.
Yhdestä saumasta on hivenen ompeleet pettäneet, mutta sen saa nopsaan ommeltua. Euron hinnalla hyvä löytö omasta mielestäni. Kyseessä on siis Vero Modan Zaida Dot Strap mekko.
Kun siskoni oli valmis tavattiin hänen kämpällänsä ja siitä sitten palattiin takaisin keskustaan. Tarkoitus oli käydä kiinalaisessa syömässä, mutta toinen oli täyteen buukattu ja toinen oli viettämässä kiinalaista uutta vuotta. Päädyimme sitten Raxiin. Siellä meni pari tuntia jutellessa ja syödessä.
Sitten käyttämään siskoa kaupassa ja joskus 21 aikaan lähdettiin ajelemaan takaisin päin. Kotona oltiin klo 1 yöllä. Kivaa mutta kyllä sitä sunnuntain oli niin väsynyt kuin olla ja voi.
Sitten viimeisin ja näin ollen uusin eli
Muumilaakso
 |
| Wikipedia |
Osa on tästä saattanut kuullakin, mutta 25.2. starttasi uusi animaatiosarja Muumeista. Itse katsoin sen ensiesityksen televisiossa.
En ole tältä sarjalta mitään odottanut, kuten en nykyään liiemmin mistään (Howrse ja Transformers poislukien lukien), joten en ole vielä ainakaan pettynyt. Ääniin tottumiseen menee kyllä aikansa.
Jaksoja tässä ensimmäisessä kaudessa on 13, joista vasta yksi on julkaistu. Tämä ensimmäinen jakso oli nimeltään "Pikku Myy tuli taloon". Tämä jakso perustuu "Talonrakennus" nimiseen sarjakuvaan.
Muumipeikko uneksii kesästä ja lentelemisestä taikapilven päällä Niiskuneidin kanssa. Pian uni muuttuu painajaiseksi, kun ekan Niiskuneiti katoaa ja sen jälkeen pilvi.
Herättyään talviunilta Muumipeikko kuulee kuinka joku koputtaa heidän ulko-oveaan. Muumipappa ja Muumimammakin heräävät oven koputuksiin ja ihmettelevät mistä äänestä on kyse. Eihän kello ole kuin vartin yli talven. Muumipeikko tulee ilmoittamaan vanhemmilleen että ovella on joku ja vaatteiden vaihdon jälkeen Muumiperhe menee avaamaan oven.
Oven takana odottaa Mymmeli lapsikatraansa kanssa. Mymmelillä on riittänyt puuhaa joten hän on päättänyt tulla lomaa viettämään Muumiperheen luokse. Sisälle päästyään Mymmelin lapset alkavat riehu ja tekemään kepposia. Pappa ehdottaa että Peikko leikkisi heidän kanssaan, mutta Peikko on omien sanojensa mukaan melkein aikuinen muumi, jonka pitäisi olla talviunilla! Muumipapan ja Muumipeikon keskustellessa yksi Mymmelin lapsista päässyt heidän taaksensa käyden kanssa, jonka hän sitoo Papan ympärille. Köyden ansiosta lapset hinaavat Papan kattolamppuun roikkumaan.
Seuraavaksi he kiinnittävät huomionsa Muumipeikkoon joka yrittää ryömiä pakoon vain törmätäkseen lisää Mymmelin lapsiin. Nurkkaan ajettuna Peikko kysyy kenelle maistuisi nokoset.
Ovi paukahtaa auki ja kukapas muukaan sieltä tulee kuin Pikku Myy! Lisää jahtaamista/leikkimistä tapahtuu. Muumimamma laskee Papan katon lomasta ja Muumipeikko on hermoromahduksen partaalla ja Papankin mielestä tätä nöyryytystä on vaikea sietää. Mamma lohduttaa, että Mymmeli lapsineen lähtee pian koska hän on kiireinen.
Jutellessaan Mymmeli astuu huoneeseen ja toteaa sen olevan totta ja matkaan pitää joutua piakkoin. Viimeistään Juhannuksena!
 |
 |
Mielenkiinnolla odotan kyllä seuraavia jaksoja. Ville Haapasalo vaatii itselleni vielä lämmittelyä. Vaikken hänen ohjelmiaan ole katsonut (mainoksia kyllä nähnyt), pystyn näkemään vain hänen naamansa kun kuuntelen Papan puhetta.
Tähän loppuun vielä yksi kuvakaappaus, minkä nappasin tuota ekaa jaksoa uudelleen katsoessa Areenasta:
Mutta mitäs muuta?
Aurinko on tuonut virtaa päiviin ja olen jaksanut taas aloitella urheilua ja siivoilla asuntoani. Tietenkin kumpikin on vähäistä vielä näin alkuun, mutta teenpähän jotain muutakin kuin istun tietokoneeni ääressä koko päivää. Lisäksi olen saanut taas säästämis-suunnitelmani takaisin raiteilleen Joulukuun yllätysmenojen takia. Säästökohde on siis sähkökitara ja sen tarvikkeet. Jos suunnitelmani pitää, pitäisi minulla olla kesään mennessä tarpeeksi rahaa jonkin asteisiin välineisiin. Mutta siitä sitten juttua sitten kun ajankohtaisempi.
Mutta tällainen teksti tällä kertaa. Katsotaan mitä pitää sisällään ja milloin seuraava teksti tulee. Ensi kertaan.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos et voisi ikimaailmassa sanoa kommenttiasi kasvotusten, niin jätä sanomatta. :)
Muistakaa, että minäkin olen vain ihminen niin kuin sinäkin tai no olen minä niihin nuijiinkin joskus törmännyt. Mietin vain miten ne kirjottelee yhtään mitään ku nuijilla ei tiedettävästi ole käsiä saati muutakaan...