Kevät
Toinen inhokki vuodenaikani syksyn lisäksi. Keväässä on ainut hyvä asia se, että sen jälkeen alkaa Kesä. Mitä pidemmälle kevääseen mennään sitä enemmän alan kaikkea stressaamaan enemmän kuin normaalisti...
Mitä enemmän päivät pitenevät sitä enemmän tuntuu siltä, että pitäisi miljoonaa asiaa tehdä kokoajan, vaikkei muuta tarvitse kuin kouluprojektia puuhailla (ja mitä oman hyvinvoinnin eteen tarvitsee tehdä). Lopulta tämä menee melkeinkö siihen, etten saa päivän aikana tehtyä yhtään mitään ja olohan siitä sitten vaan huononee entisestään.
Energiaa ei kyllä tunnu olevan, joten omalla kämpälläni ollessa aika menee lähinnä nukkuen. Normaalit yöunet itselläni on sellaiset +10 tuntia. Tämän takia olen melkein puolet huhtikuusta oleillut A:n luona, niin saa edes tuota kouluprojektia tehtyä (eikä tarvii murehtia ruokailusta). Vireyttä sanotaan saavan lisää lisäämällä elämään urheilua, mutta itselläni tuolla on ihan päinvastainen vaikutus. Jos urheilen niin lopunpäivää jalat sitten vaan tutisevat ja käsissäkään ei ole voimaa, niin menee vain lähinnä istuessa sitten loppupäivä (tutisevilla jaloilla kun en halua autoa ajaa saati sitten lähteä kävellen jonnekin). Tiedä sitten mikä tähänkään auttaisi.
Mistä tiedän ettei miulla toimi. Noh, tammikuussa aloitin liikunnan harrastamisen tavoitteena laihtuminen ja kunnon nosto. Käytän MarsMars sovellutuksen valmiita ohjelmia, koska jos liikkuisin omasta halusta, niin treeni olisi turhan yksipuoleista (tekisin vaan noita 'kivoja' liikkeitä). Se on kyllä vähän jäänyt maaliskuun loppupuolelta lähtien kun influenssan päätin sitten saada, eikä sitten oo vaan jaksanut kunnolla aloittaa taas. Asian josta et pidä aloittaminen on aina hankalaa, mutta en tässä kehossa haluaisi olla yhtään pitempään vaikka tämä ei ole "vielä" paha.
Niin kuin tuosta edellisestä lauseesta voi huomata itse inho ja viha ovat olleet huipussaan parit kuukaudet ja kämpästä ulos lähteminenkin saa itseni voimaan pahoin ja koko loppu päivä tuntuu olevan pilalla. Olen vaan niin 'nolo' kaikissa tilanteissa joissa joudun olemaan ihmisten ilmoilla, että ahistun vaan loppu päiväksi (tuliko tehtyä jotain hölmö tai sanottua vaikken ois mitään edes puhunut). Ja kun ahistun en kykene keskittyä mihinkään. Ainoa asia mistä voin itseäni kehua on se, että olen sentäs saanut kitarakurssilla käytyä. Ja noh, ton projektin aloitettua, muutakin kuin pään sisällä.
Yhdessä vaiheessa innostuin taas pelailemaan Howrsea, mutta sekin into on taas laantunut. Olen pelaillut sitten myös uutta tuttavuutta Horse Realityä, vaikka noh paljoa siinä ei ole pelattavaa. Hevosia voit hoitaa kerta päivään ja kouluttaa voit niin paljon kun hepalla energiaa riittää, mutta huonona puolena koulutus vie oikeaa aikaa. Eli lähinnä tunnin välein siellä on tekemistä pariksi minuutiksi.
Lisäksi olen antanut Star Stable Onlinelle taas kerta uuden mahdollisuuden. Ekaa kertaa taisin tuota kokeilla ensimmäisen enkuserverin alusta lähtien (tai melkein alusta). Toisen kerran kokeilin joskus vuonna 2016. Noina kahtena kertana en ole pelannut kuin sen osuuden mitä ilmaiseksi pystyy. Nyt olen ostanut kuukauden jäsenyyden sinne (loppumaan päin) ja kyllä sitä pahimpaan tylsyyteen pelaa, mutta se eteneminen on vaan niin hidasta. Plus sitten hänkrää noi asiat mitkä ovat ennenkin miut pois kääntäneet, mutta ehkä niistä joskus omaa juttua?
Muita pelejä en ole jaksanut pelailla. Haluaisi pelata aloitetut pelit loppuun, mutta toisaaltaan ei jotenkaan jaksa kiinnostaa yhtään. Tuntuu vaan että ne on ajaltaan niin suuria panostuksia, ettei tee mieli sitten tarttuakaan niihin.
Mitä enemmän päivät pitenevät sitä enemmän tuntuu siltä, että pitäisi miljoonaa asiaa tehdä kokoajan, vaikkei muuta tarvitse kuin kouluprojektia puuhailla (ja mitä oman hyvinvoinnin eteen tarvitsee tehdä). Lopulta tämä menee melkeinkö siihen, etten saa päivän aikana tehtyä yhtään mitään ja olohan siitä sitten vaan huononee entisestään.
Energiaa ei kyllä tunnu olevan, joten omalla kämpälläni ollessa aika menee lähinnä nukkuen. Normaalit yöunet itselläni on sellaiset +10 tuntia. Tämän takia olen melkein puolet huhtikuusta oleillut A:n luona, niin saa edes tuota kouluprojektia tehtyä (eikä tarvii murehtia ruokailusta). Vireyttä sanotaan saavan lisää lisäämällä elämään urheilua, mutta itselläni tuolla on ihan päinvastainen vaikutus. Jos urheilen niin lopunpäivää jalat sitten vaan tutisevat ja käsissäkään ei ole voimaa, niin menee vain lähinnä istuessa sitten loppupäivä (tutisevilla jaloilla kun en halua autoa ajaa saati sitten lähteä kävellen jonnekin). Tiedä sitten mikä tähänkään auttaisi.
Mistä tiedän ettei miulla toimi. Noh, tammikuussa aloitin liikunnan harrastamisen tavoitteena laihtuminen ja kunnon nosto. Käytän MarsMars sovellutuksen valmiita ohjelmia, koska jos liikkuisin omasta halusta, niin treeni olisi turhan yksipuoleista (tekisin vaan noita 'kivoja' liikkeitä). Se on kyllä vähän jäänyt maaliskuun loppupuolelta lähtien kun influenssan päätin sitten saada, eikä sitten oo vaan jaksanut kunnolla aloittaa taas. Asian josta et pidä aloittaminen on aina hankalaa, mutta en tässä kehossa haluaisi olla yhtään pitempään vaikka tämä ei ole "vielä" paha.
Niin kuin tuosta edellisestä lauseesta voi huomata itse inho ja viha ovat olleet huipussaan parit kuukaudet ja kämpästä ulos lähteminenkin saa itseni voimaan pahoin ja koko loppu päivä tuntuu olevan pilalla. Olen vaan niin 'nolo' kaikissa tilanteissa joissa joudun olemaan ihmisten ilmoilla, että ahistun vaan loppu päiväksi (tuliko tehtyä jotain hölmö tai sanottua vaikken ois mitään edes puhunut). Ja kun ahistun en kykene keskittyä mihinkään. Ainoa asia mistä voin itseäni kehua on se, että olen sentäs saanut kitarakurssilla käytyä. Ja noh, ton projektin aloitettua, muutakin kuin pään sisällä.
Yhdessä vaiheessa innostuin taas pelailemaan Howrsea, mutta sekin into on taas laantunut. Olen pelaillut sitten myös uutta tuttavuutta Horse Realityä, vaikka noh paljoa siinä ei ole pelattavaa. Hevosia voit hoitaa kerta päivään ja kouluttaa voit niin paljon kun hepalla energiaa riittää, mutta huonona puolena koulutus vie oikeaa aikaa. Eli lähinnä tunnin välein siellä on tekemistä pariksi minuutiksi.
Lisäksi olen antanut Star Stable Onlinelle taas kerta uuden mahdollisuuden. Ekaa kertaa taisin tuota kokeilla ensimmäisen enkuserverin alusta lähtien (tai melkein alusta). Toisen kerran kokeilin joskus vuonna 2016. Noina kahtena kertana en ole pelannut kuin sen osuuden mitä ilmaiseksi pystyy. Nyt olen ostanut kuukauden jäsenyyden sinne (loppumaan päin) ja kyllä sitä pahimpaan tylsyyteen pelaa, mutta se eteneminen on vaan niin hidasta. Plus sitten hänkrää noi asiat mitkä ovat ennenkin miut pois kääntäneet, mutta ehkä niistä joskus omaa juttua?
Muita pelejä en ole jaksanut pelailla. Haluaisi pelata aloitetut pelit loppuun, mutta toisaaltaan ei jotenkaan jaksa kiinnostaa yhtään. Tuntuu vaan että ne on ajaltaan niin suuria panostuksia, ettei tee mieli sitten tarttuakaan niihin.
Tälläkin hetkellä, rehellisesti sanoen, haluaisin vaan kadota maan päältä.
Kuvainnollisesti ammun itseäni jalkaan, teen minä mitä tahansa. Tätäkin blogitekstiä olen kirjoittanut melkein koko huhtikuun ja näin ollen olen joutunut kirjoittelemaan asioita uusiksi. Julkaiseminenkin ahistaa, kun olen paljon puhunut että tänne aktivoituisin ja silti melkein kolmeksi kuukaudeksi täältä poistuin. Ahistaa tulevaisuus, mitä haluan tehdä työkseni vai haluanko mitään. Tekemättä mitään kun ei voi olla. Silloin saat melkeinkö koko suomen valtion kimpuusi.
Ei vaan jaksa.
Kuvainnollisesti ammun itseäni jalkaan, teen minä mitä tahansa. Tätäkin blogitekstiä olen kirjoittanut melkein koko huhtikuun ja näin ollen olen joutunut kirjoittelemaan asioita uusiksi. Julkaiseminenkin ahistaa, kun olen paljon puhunut että tänne aktivoituisin ja silti melkein kolmeksi kuukaudeksi täältä poistuin. Ahistaa tulevaisuus, mitä haluan tehdä työkseni vai haluanko mitään. Tekemättä mitään kun ei voi olla. Silloin saat melkeinkö koko suomen valtion kimpuusi.
Ei vaan jaksa.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos et voisi ikimaailmassa sanoa kommenttiasi kasvotusten, niin jätä sanomatta. :)
Muistakaa, että minäkin olen vain ihminen niin kuin sinäkin tai no olen minä niihin nuijiinkin joskus törmännyt. Mietin vain miten ne kirjottelee yhtään mitään ku nuijilla ei tiedettävästi ole käsiä saati muutakaan...